Sanasto

Helsingissä Mannerheimintien varrella oleva mäki, jolla Eduskuntatalo sijaitsee. Sanaa Arkadianmäki käytetään toisinaan myös eduskunnan ja Eduskuntatalon synonyymina.

Säädös, jonka antaa tasavallan presidentti, valtioneuvosto tai ministeriö perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla.

Vaalikauden päättyessä useimmat asiat, joiden käsittely on jäänyt kesken eduskunnassa, raukeavat.

Eduskunnan varainhoitovuodeksi päättämä, valtaosan valtiontaloudesta kattava suunnitelma, jossa arvioidaan tulot ja määritetään perusteet niiden käytölle menoihin
   
Eduskunta käsittelee valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä talousarvioon liittyvät lakiesitykset eli ns. budjettilait.
Valtion talousarvio jakautuu taulukko-osaan ja yksityiskohtaisiin perusteluihin. Yksityiskohtaiset perustelut koostuvat yleisistä määräyksistä, tuloarvioista ja menoihin myönnetyistä määrärahoista. Tuloarviot jaetaan osastoihin, jotka jaetaan edelleen lukuihin ja luvut momentteihin (= tulomomentti). Määrärahat puolestaan jaetaan pääluokkiin, pääluokat edelleen lukuihin ja luvut momentteihin.

Hallituksen esitys, joka sisältää ehdotuksen valtion talousarvioksi. Hallituksen esitys valtion talousarvioksi sisältää yleisperustelut, taulukko-osan ja yksityiskohtaiset perustelut

Eduskunnan valta päättää vuosittain valtion talausarviosta.

Yhteisön jäsenten oikeus käyttää päätöksentekovaltaa joko suoraan tai valitsemiensa edustajien välityksellä.

Demokratia-käsite voidaan liittää niin julkiseen kuin yksityiseenkin (esim. yritysdemokratia) päätöksentekoon. Suomessa ylin valtiollinen vallankäyttö perustuu edustukselliseen demokratiaan, jossa kansa valitsee välittömillä vaaleilla (esim. eduskuntavaalit) päätöksentekijät keskuudestaan. Valtiolliseen vallankäyttöön liittyy myös suoran demokratian elementtejä, kuten mahdollisuus järjestää neuvoa-antavia kansanäänestyksiä.

Vaalikauden alussa tehtävät eduskunnan toimielinten valintaa koskevat päätökset, joita eduskunnan toimintakykyisyys edellyttää. Eduskunnan järjestäytymiseen kuuluu puhemiehistön, valiokuntien ja muiden eduskunnan toimielinten jäsenten valinta sekä istumajärjestyksestä päättäminen.

Eduskunnan kanta Euroopan unionin asiasta muodostetaan suuressa valiokunnassa, jolle yleensä yksi tai useampi erikoisvaliokunta antaa lausunnon. Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat asiat käsittelee kuitenkin ulkoasiainvaliokunta. Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi antaa valtioneuvostolle asiasta lausunnon, joka edustaa eduskunnan näkemystä Suomen neuvottelutavoitteista. Eduskunnan kannanotto on ohjeellinen lähtökohta valtioneuvoston toiminnalle.

Asiakirja, jolla eduskunta ilmoittaa hallitukselle tai valtioneuvostolle päätöksensä tai kannanottonsa muussa kuin hallituksen lakiesitystä tai kansainvälistä velvoitetta koskevassa asiassa.

Eduskunnan valitsema laillisuusvalvontaviranomainen, joka valvoo, että viranomaiset, virkamiehet ja muut julkista tehtävää hoitavat noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Eduskunnan oikeusasiamieheksi valittu virkamies toimii eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian päällikkönä.

Kansanedustaja, jonka eduskunta valitsee keskuudestaan valtiopäivien ajaksi johtamaan täysistuntoa ja muuta eduskuntatyötä. Puhemies kutsuu täysistunnot koolle, esittelee niissä asiat ja johtaa keskusteluja.

Eduskunnan täysistunnon valitsema virkamies, joka toimii eduskunnan sihteerinä ja eduskunnan kanslian päällikkönä.

Yleensä samaan puolueeseen kuuluvien kansanedustajien eduskuntatyöskentelyä varten muodostama yhteenliittymä.
   
Vaalien jälkeen samalta ehdokaslistalta valitut kansanedustajat muodostavat eduskuntaryhmän. Eduskuntaryhmään kuuluminen on vapaaehtoista, ja ryhmä voi päättää siitä, kenet hyväksytään eduskuntaryhmän jäseneksi. Eduskuntaryhmillä on tärkeä merkitys ja asema eduskuntatyössä samoin kuin poliittisten ryhmien toiminnassa.

Lakiehdotuksen täysistuntokäsittelyn vaihe, jossa päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Kun lakiehdotus on käsitelty valmistelevasti valiokunnassa, se palaa täysistuntokäsittelyyn, joka koostuu ensimmäisestä ja toisesta käsittelystä. Ensimmäinen käsittely muodostuu yleiskeskustelusta ja yksityiskohtaisesta käsittelystä.

Eduskunnan päätös, jonka mukaan valtioneuvosto tai ministeri ei nauti eduskunnan luottamusta. Kansanedustaja voi tehdä ehdotuksen epäluottamuslauseesta esim. välikysymyksestä tai valtioneuvoston tiedonannosta käytävän keskustelun aikana.

Lyhenne HE

Ehdotus, jonka hallitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi. Hallituksen esitys voi koskea mm. lakia, valtion talousarviota tai lisätalousarviota, eduskunnan suostumusta valtion lainanottoon, valtiontakauksen myöntämistä, kansainvälisen sopimuksen hyväksymistä tai aikaisemmin annetun hallituksen esityksen täydentämistä.

Hallituksen toimintasuunnitelma, josta on sovittu hallitusneuvotteluissa ja joka annetaan valtioneuvoston tiedonantona eduskunnan käsiteltäväksi. Termimuotoa hallituksen ohjelma käytetään mm. hallitusohjelman kansilehdellä, esim. "pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma".

Hallituksessa edustettuina olevat eduskuntaryhmät. Termillä hallitusryhmä viitataan myös hallituksessa edustettuna olevan puolueen ministereiden epäviralliseen yhteistyöelimeen. Sen kokouksissa sovitaan suhtautumisesta valtioneuvostossa esille tuleviin asioihin.

Kansanedustaja ilmoittautuu läsnä olevaksi täysistuntoon painamalla läsnäolopainiketta. Kansanedustaja katsotaan läsnä olevaksi, jos hän painaa painiketta 15 minuutin kuluessa nimenhuudosta.

Kansanedustajat istuvat eduskunnan täysistuntosalissa eduskuntaryhmittäin siten, että vasemmistoryhmät ovat puhemiehestä katsoen vasemmalla, keskiryhmät keskellä ja oikeistoryhmät oikealla. Puhemiesneuvosto tekee ehdotukset ryhmien keskinäisestä istumajärjestyksestä. Eduskuntaryhmät päättävät itse paikoista ryhmien sisällä. Tavallisesti virkaiältään vanhimmat edustajat istuvat edessä.

Kansanedustajien pyrkimys puhumalla pitkittää asian käsittelyä täysistunnossa tarkoituksena saada hallituksen esitys raukeamaan tai asian käsittely siirtymään. Jarrutuskeskustelu perustuu kansanedustajan rajoittamattoman puheoikeuden hyväksikäyttöön. Viimeksi jarrutuskeskustelua on käytetty päätettäessä Euroopan unioniin liittymisestä 1994.

Määräenemmistö, joka on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Kahden kolmasosan enemmistö vaaditaan esim. perustuslain muuttamista koskevan lakiehdotuksen hyväksymiseen tai kansanedustajan erottamiseen edustajantoimen laiminlyömisen vuoksi.

Synonyymi Eduskunta-aloite.

Kansanedustajan tekemä kirjallinen ehdotus, jolla asia saatetaan eduskunnassa vireille. Kansanedustajalla on oikeus tehdä lakialoitteita, talousarvioaloitteita, lisätalousarvioaloitteita ja toimenpidealoitteita. Eduskunta-aloitteita voidaan tehdä vain eduskunnan ollessa koolla.

Kansanedustajaa edustajantoimeen liittyvissä tehtävissä avustava henkilö.
   
Kansanedustaja voi valita itselleen henkilökohtaisen avustajan, jonka tehtävänä on avustaa kansanedustajaa valtiopäivätoimintaan liittyvissä tehtävissä, pitää yhteyttä kansanedustajan sidosryhmiin ja koota tausta-aineistoa kansanedustajan valtiopäivätoimia varten. Avustaja on työsuhteessa eduskunnan kansliaan.
 

Eduskunnan puhemies kutsuu täysistunnon koolle noudattaen mahdollisuuksien mukaan täysistuntosuunnitelmaa. Täysistunnosta ilmoitetaan edellisen täysistunnon lopussa, Eduskuntatalossa ja sanomalehdissä. Täysistunnon alkamisen merkkinä Eduskuntatalossa soi summeri.

Eduskunnan täysistunnossa käytävä keskustelu, jossa kansanedustajat esittävät ministereille kysymyksiä suullisesti. Kyselytunnilla esitettävät kysymykset koskevat yleensä ajankohtaisia poliittisia asioita, ja ministerit vastaavat niihin ilman ennakkovalmistelua. Suullinen kyselytunti pidetään tavallisesti torstaina klo 16.00, ja se kestää nimensä mukaisesti noin tunnin.
 

Valta päättää laeista. Suomessa lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta. Tietyissä asioissa Ahvenanmaan maakuntapäivillä on oikeus säätää lakeja Ahvenanmaan maakuntaa.
 

Hallituksen lakiesitys valmistellaan siinä ministeriössä, jonka toimialaan asia kuuluu. Esitys hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa ennen kuin se esitellään tasavallan presidentille eduskunnalle antamista varten.

Lyhenne LA

Kansanedustajan aloite, joka sisältää ehdotuksen lain säätämisestä. Lakialoite voi koskea uuden lain säätämistä tai voimassa olevan lain muuttamista tai kumoamista.

Eduskunta hyväksyy tai hylkää lakiehdotuksen toisessa käsittelyssä. Hyväksyminen tai hylkääminen ilmoitetaan valtioneuvostolle eduskunnan vastauksessa.

Eduskunta hyväksyy tai hylkää lakiehdotuksen toisessa käsittelyssä. Hyväksyminen tai hylkääminen ilmoitetaan valtioneuvostolle eduskunnan vastauksessa.

Hallituksen esitys, joka sisältää yhden tai useamman lakiehdotuksen perusteluineen. Hallituksen esityksen nimessä käytetään ilmaisua ”Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi…”.

Valiokunnan toiselle valiokunnalle antama kirjallinen kannanotto, joka koskee tämän valmisteltavana olevaa asiaa. Valiokunta voi antaa lausunnon myös ministeriölle tai valtioneuvostolle ministeriön selvityksestä.

Valiokunnan hyväksymä asiakirja, jonka pohjalta täysistunto päättää asiasta. Valiokunnan mietintö sisältää perustelut ja päätösehdotuksen.
 

Eduskunnan täysistuntosalissa puhemiehestä katsoen korokkeen vasemmalla puolella oleva aitio, joka on tarkoitettu valtioneuvoston jäsenille.

Päätöksen hyväksymiseen vaadittava tietyn suuruinen äänimäärä, joka on enemmän kuin puolet annetuista äänistä.

Ne kansanedustajat ja eduskuntaryhmät, jotka eivät ole edustettuina hallituksessa.

Keskustelu, joka käydään täysistunnossa valtion talousarvioesityksestä, valtioneuvoston selonteosta tai valtioneuvoston tiedonannosta valiokunnan mietinnön pohjalta.

Hallitustapa, jossa hallitus toimii kansanedustuslaitoksen luottamuksen varassa ja on sille toiminnastaan poliittisesti vastuunalainen.   
Suomessa valtioneuvoston on nautittava eduskunnan luottamusta.
 

Lainsäätämisjärjestys, jota noudatetaan, kun lakiehdotus koskee perustuslain säätämistä, muuttamista tai kumoamista tai perustuslakiin tehtävää poikkeusta.
   
Perustuslain säätämisjärjestystä noudatettaessa lakiehdotus hyväksytään toisessa käsittelyssä yksinkertaisella ääntenenemmistöllä lepäämään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen pidettäviin valtiopäiviin. Vaalien jälkeen lakiehdotus tulee hyväksyä kahden kolmasosan enemmistöllä. Tällainen lakiehdotus voidaan hyväksyä kuitenkin myös kiireellisessä menettelyssä.

Oikeusnormien hierarkiassa ylimmällä tasolla oleva laki, joka on hyväksytty erityisessä sitä varten säädetyssä järjestyksessä ja jossa nimenomaisesti osoitetaan sen asema tällaisena lakina. Perustuslaki sisältää perussäännökset mm. valtion järjestysmuodosta, ylimpien valtioelinten suhteista sekä perusoikeuksista.

Eduskuntatalon vieressä sijaitseva vuonna 2004 valmistunut lisärakennus on arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co Oy:n suunnittelema. Rakennuksessa on mm. Kansalaisinfo, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kokoushuoneet sekä työhuoneita. Nimikilpailun tuloksena lisärakennus nimettiin vuonna 2006 Pikkuparlamentiksi. Lisärakennuksen katuosoite on Arkadiankatu 3.

Täysistunnossa pidetty puhe tai vuoro puhua täysistunnossa. Puheenvuorot myöntää eduskunnan puhemies. Kansanedustajat, ministerit, valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies voivat käyttää puheenvuoron täysistunnossa.

Kansanedustaja voi pyytää puheenvuoron täysistunnossa käsiteltävään asiaan joko ennen täysistunnon alkamista keskuskansliasta tai täysistunnon aikana puheenvuoropainikkeella. Puheenvuoro voidaan pyytää myös kirjallisesti antamalla nimilappu täysistunnon notaarille tai suullisesti omalta paikalta seisomaan nousten. Ryhmäpuheenvuorot varataan ryhmäkanslioista. Kansanedustajat saavat yleensä puheenvuoron varaamisjärjestyksessä.

Täysistunnon esityslista, joka sisältää esille otettavat asiat, niiden käsittelyvaiheet ja tiedot niihin liittyvistä asiakirjoista. Puhemies päättää päiväjärjestyksestä ja voi muuttaa sitä esim. muuttamalla käsittelyjärjestystä, poistamalla tai lisäämällä asioita.

Kansanedustajalle kuuluva oikeus vapaasti puhua kaikista täysistunnossa keskusteltavina olevista asioista ja niiden käsittelystä. Suomessa kansanedustajalla on täysistunnossa rajoittamaton puheoikeus sillä edellytyksellä, että hän pysyy asiassa. Kansanedustajan tulee esiintyä asiallisesti ja toista henkilöä loukkaamatta.

Kansanedustajan aloite, joka sisältää ehdotuksen valtion talousarvioon lisättävästä tai siitä poistettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä. Talousarvioaloitteet tehdään ja käsitellään kunkin vuoden talousarvioesityksen.
 

Lakiehdotuksen täysistuntokäsittelyn vaihe, jossa eduskunta päättää lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
   
Toinen käsittely pidetään aikaisintaan kolmantena päivänä ensimmäisen käsittelyn päättymisestä. Siinä ei voida enää puuttua lain sisältöön. Toisessa käsittelyssä eduskunta päättää myös mahdollisista lausumista asian johdosta. Eduskunnan päätös lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä ilmoitetaan valtioneuvostolle eduskunnan vastauksella.
 

Eduskunnan päätöksentekoelimenä toimiva kokous, jossa kansanedustajat päättävät valtiopäiväasioista ja keskustelevat poliittisesti ajankohtaisista aiheista. Täysistunnot kutsuu koolle puhemies, joka myös esittelee niissä asiat ja johtaa keskusteluja. Täysistunnossa päätettävät asiat käsitellään yleensä valmistelevasti valiokunnissa. Täysistunnot ovat julkisia.

Ulkoasiainvaliokunta käsittelee merkittävät valtiosopimukset sekä yleistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ulkomaankauppapolitiikkaa, kehitysyhteistyötä, kansainvälisiä järjestöjä ja suomalaisten rauhanturvajoukkojen asettamista koskevia asioita samoin kuin Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat asiat.

Malja tai laatikko, johon äänestysliput laitetaan äänestyksessä.

Eduskuntavaalien välinen aika, joka alkaa eduskuntavaalien tuloksen vahvistamisesta ja jatkuu, kunnes seuraavat vaalit on toimitettu. Toimikausi kestää neljä vuotta, jollei toimiteta ennenaikaisia eduskuntavaaleja.

Kelpoisuus olla ehdokkaana vaaleissa.
   
 Eduskuntavaaleissa on vaalikelpoinen jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen tai toimi sotilasvirassa. Valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsen, valtakunnansyyttäjä ja tasavallan presidentti eivät voi toimia kansanedustajina eroamatta virastaan.
 

Äänestäjän oikeus antaa äänensä siten, että kukaan ei saa tietää, ketä tai minkä ratkaisun puolesta hän on äänestänyt.

Menettely, jolla vaalit toimitetaan, äänet lasketaan ja tulokset määräytyvät.

Kansanedustajista koostuva eduskunnan toimielin, jonka pääasiallisena tehtävänä on valmistella asioita eduskunnan täysistunnon käsittelyä varten ja käsitellä valtioneuvoston eduskunnalle lähettämiä Euroopan unionin asioita.
   
Ennen kuin eduskunta päättää asioista, ne on valmisteltava jossakin valiokunnassa (valmistelupakko). Hallituksen esitysten ja Euroopan unionin asioiden käsittely ovat valiokuntien keskeisimmät tehtävät. Sen lisäksi valiokunnissa valmistellaan täysistuntokäsittelyä varten mm. valtioneuvoston selontekoja, eduskunnalle annettuja kertomuksia ja eduskunta-aloitteita. Valiokunta voi omasta aloitteestaan pyytää ministeriöltä selvityksen ja antaa siitä lausunnon ministeriölle.

Eduskunnan pysyviä valiokuntia ovat suuri valiokunta sekä erikoisvaliokuntina perustuslakivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta, tarkastusvaliokunta, hallintovaliokunta, lakivaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, puolustusvaliokunta, sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, talousvaliokunta, tulevaisuusvaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ja ympäristövaliokunta. Lisäksi eduskunta voi asettaa tilapäisen valiokunnan. Eduskunta valitsee valiokuntien jäsenet vaalikauden alussa, ja valiokuntien toimikausi kestää koko vaalikauden.

Valiokuntakäsittely alkaa yleensä asiantuntijoiden kuulemisella. Saatuaan asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen, valiokunta käy asiasta valmistavan keskustelun. Sen jälkeen valiokunnan sihteeri laatii asiasta lausunto- tai mietintöluonnoksen, jonka pohjalta käydään yleiskeskustelu ja yksityiskohtainen käsittely. Tämän jälkeen valiokunta voi yksimielisesti päättää pitää yksityiskohtaista käsittelyä asian ratkaisevana käsittelynä. Muussa tapauksessa asia otetaan erilliseen ratkaisevaan käsittelyyn.

Huomautus, jonka kansanedustaja esittää täysistunnossa toisen edustajan puheenvuoron aikana.

Lyhenne VK

Vähintään 20 kansanedustajan valtioneuvostolle tai ministerille tämän toimialaan kuuluvasta asiasta osoittama kysymys, jonka tarkoituksena on mitata valtioneuvoston tai ministerin nauttima luottamus. Hallituksen on vastattava välikysymykseen täysistunnossa 15 päivän kuluessa. Saatuaan vastauksen välikysymykseen eduskunta käy asiasta keskustelun, jonka päätteeksi äänestetään valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta.

Äänimäärä, joka on enemmän kuin puolet annetuista äänistä.

Ensimmäisessä käsittelyssä yleiskeskustelua seuraava käsittely, jossa voidaan tehdä lakiehdotusta koskevat muutosehdotukset ja äänestää niistä. Jos lakiehdotus hyväksytään yksityiskohtaisessa käsittelyssä valiokunnan mietinnön mukaisena, asia siirtyy toiseen käsittelyyn. Muussa tapauksessa asia lähetetään suureen valiokuntaan, jonka mietinnön pohjalta asiaa käsitellään jatketussa ensimmäisessä käsittelyssä.
 

Yleisölle tarkoitettu lehteri eduskunnan täysistuntosalissa. Yleisölehtereitä on kaksi: ala- ja ylälehteri.
 

Kansanedustajan paikalla oleva salijärjestelmän painike, jolla kansanedustaja antaa äänensä.

Henkilö, jolla on äänioikeus. Eduskuntavaaleissa on äänioikeutettu jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.