Todellista säätämistä – näin laki syntyy

Lakien säätäminen on vaikuttavinta demokraattista päätöksentekoa. Sillä luodaan sääntöjä ja oikeuskäytäntöjä, jotka koskevat kaikkia suomalaisia ja Suomessa asuvia.

Vaaleissa valitaan erilaisten henkilöiden, arvojen ja päämäärien väliltä. Demokratiassa vaalien voittaminen antaa oikeuden poliittiseen vallankäyttöön. Eduskuntavaaleissa kansalaiset ilmaisevat äänestämällä, kenet he haluavat päättämään yhteiskunnan asioista.

Vaalien voittajat laativat hallitusohjelman

Vaalien voittajat muodostavat hallituksen, joka hahmottelee päätöksenteon suuntaviivat hallitusohjelmassaan. Hallitusohjelma on hallituksen toimintasuunnitelma, josta sovitaan hallitusneuvotteluissa.

Lainsäädäntötyössä kietoutuvat toisiinsa poliittiset tavoitteet sekä asiantuntemus alalta, jota lakiesitys koskee. Lakeihin vaikuttavat aina tiedon lisäksi päätöksentekijöiden arvot: politiikassa on kyse siitä, miten asioiden pitäisi ihmisten mielestä olla. 

Lain valmistelussa pyritään avoimuuteen. Siihen osallistuvat asiantuntijat, järjestöt, yritykset ja kansalaiset esimerkiksi lausuntokierrosten, kuulemistilaisuuksien tai keskustelufoorumien välityksellä.

KATSO YLEn Elävästä arkistosta: Miksi lakien säätäminen on niin hidasta?

Hallitus esittää tai kansanedustaja tekee lakialoitteen

Lain säätäminen tulee eduskunnassa vireille hallituksen eli valtioneuvoston esityksestä tai kansanedustajan lakialoitteella. Valtaosa laeista syntyy hallituksen esityksistä, joita annetaan valtiopäivittäin noin 250. Niistä talousarvioon liittyviä on noin 50. Useimpien esitysten käsittely kestää 2–4 kuukautta, mutta suuriin lakihankkeisiin voi kulua vuosia. Yleensä merkittävimmät lakiuudistukset juontavat juurensa jo hallitusohjelmaan.

Usein lakiesitykset saavat alkunsa, kun ministeriöissä todetaan, että jokin laki on vanhentunut tai puutteellinen. Lakimuutos tulee ajankohtaiseksi myös julkisen keskustelun kautta − esimerkiksi silloin, kun jokin epäkohta nousee puheenaiheeksi.

Kansanedustajalla on oikeus tehdä laki-, talousarvio- ja toimenpidealoitteita. Lakialoite sisältää ehdotuksen uuden lain säätämisestä tai voimassa olevan lain muuttamisesta tai kumoamisesta. Talousarvioaloite sisältää ehdotuksen valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä. Toimenpidealoite sisältää ehdotuksen lainvalmisteluun tai muuhun toimenpiteeseen ryhtymisestä.

Ministeriö valmistelee lakiesityksen

Lakiesitykset tulevat eduskuntaan valtaosin hallitukselta eli valtioneuvostolta. Hallituksen lakiesitys valmistellaan siinä ministeriössä, jonka toimialaan asia kuuluu. 

Ministeriössä esityksen voi valmistella yksikin virkamies apunaan ministeriön henkilöstö, mutta erityisen merkittäviä asioita varten perustetaan lainsäädäntöhanke, johon osallistuu laajempi ryhmä.

Lausuntokierroksen, kuulemistilaisuuksien ja hallinnon ylläpitämien keskustelufoorumien kautta saadaan ideoita, näkemyksiä ja korjausehdotuksia muun muassa kansalaisilta, kansalais- ja työmarkkinajärjestöiltä, yrityksiltä ja asiantuntijoilta. Merkittävimpiä lakihankkeita valmistellaan komiteoissa tai toimikunnissa, joissa on mukana eri hallinnonalojen, puolueiden tai muiden etutahojen edustajia.

Valmistelun tuloksena syntyy esitys, joka lähetetään valtioneuvoston käsittelyyn. Esitys hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa ennen kuin se esitellään tasavallan presidentille eduskunnalle antamista varten.

Hallitus käsittelee lakiesityksen

Lakiesitystä käsitellään ensin hallituksen eli valtioneuvoston yleisistunnossa, jossa tehdään ratkaisuehdotus presidentille. Presidentin esittelyssä presidentti tekee päätöksen esityksen lähettämisestä eduskunnan käsittelyyn. Ennen näitä virallisia vaiheita neuvotellaan ministerivaliokunnissa ja -työryhmissä sekä hallituksen iltakoulussa.

Eduskunnan täysistunto evästää valiokuntaa

Täysistunnon lähetekeskustelussa kansanedustajat antavat evästystä valiokunnalle, johon lakiesitys lähetetään käsiteltäväksi. Keskustelussa ei vielä tehdä päätöksiä lain sisällöstä. Puhemiesneuvosto ehdottaa ja täysistunto päättää, mihin valiokuntaan lakiesitys lähetetään.

Eduskunnan valiokunta valmistelee mietinnön

Valiokunta hankkii tietoja kuulemalla asiantuntijoita, esimerkiksi lakiesitystä valmistelleita virkamiehiä ja virastojen sekä etu- ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Valiokunnassa hallituksen esityksiä muokkaavat yhdessä sekä hallitus- että oppositioryhmien kansanedustajat. 

Lähes kaikki eduskunnan päätökset tehdään valiokunnissa laadittujen mietintöjen pohjalta. Valiokuntien käsittelyyn tulevat hallituksen esitykset, valtion talousarvio, EU-asiat, kansanedustajien tekemät lakialoitteet ja erilaiset valtioneuvoston kertomukset ja selonteot.

Valiokunnan työn tulokset – mietinnöt ja lausunnot – ovat julkisia mutta kokoukset salaisia, jotta edustajat voivat luottamuksellisesti keskustella, neuvotella ja sopia asioista. Juuri valiokunnissa kansanedustajat perehtyvät lakiesityksiin ja pohtivat niiden hyötyjä ja haittoja. Laajoissa lakihankkeissa kuullaan myös muiden valiokuntien näkemyksiä asiasta. Valiokuntien lausunnot ovat toiselle valiokunnalle annettuja kirjallisia kannanottoja. 

Valiokunnan valmistelutyö päättyy mietintöön, jossa se esittää asiasta näkemyksensä ja perustelunsa sekä ehdottaa täysistunnolle, mitä eduskunnan tulisi asiasta päättää. Mietinnön pohjalta lakiesityksen käsittelyä jatketaan eduskunnan täysistunnossa. 

Eduskunnan täysistunto päättää

Lakiehdotuksella on aina kaksi käsittelyä täysistunnossa. Ensimmäisessä täysistuntokäsittelyssä käydään yleiskeskustelu, jonka jälkeen yksityiskohtaisessa käsittelyssä päätetään ja tarvittaessa äänestetään lain sisällöstä pykälä pykälältä. Täysistunnossa eduskunta voi päättää lähettää mietinnön suureen valiokuntaan, mistä se palaa jatkettuun ensimmäiseen käsittelyyn.

Toisessa käsittelyssä laki hyväksytään tai hylätään – sen sisältöä ei enää tässä vaiheessa voi muuttaa.Tavallisen lain hyväksymiseen tai hylkäämiseen riittää yksinkertainen enemmistö äänistä.

Perustuslailla on erityismenettely: hyväksytty lakiehdotus jätetään lepäämään vaalien ylitse tai julistetaan kiireelliseksi viiden kuudesosan enemmistöllä annetuistä äänistä. Vaalien jälkeen kokoontuvan eduskunnan on hyväksyttävä lepäämään jätetty lakiehdotus kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.

Hallitus käsittelee hyväksytyn lain

Eduskunnan hyväksymä laki vahvistetaan hallituksen eli valtioneuvoston yleisistunnossa ja presidentin esittelyssä. Uusi laki julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa, joka on saatavilla sekä painettuna että internetissä Finlex-säädöstietopankissa.

Presidentti voi myös jättää lain vahvistamatta, jolloin se palautetaan eduskuntaan. Uudessa käsittelyssä laki on hyväksyttävä muuttamattomana tai hylättävä. Jos eduskunta hyväksyy lain uudestaan, se tulee voimaan ilman vahvistusta. Jos eduskunta ei hyväksy lakia, se katsotaan rauenneeksi.

Hallinto panee lain toimeen ja seuraa sen vaikutuksia

Voimaan tulleet lait koskevat kaikkia Suomen kansalaisia tai Suomessa oleskelevia. Usein lain muuttumisesta pitää tiedottaa hyvissä ajoin, jotta yksilöt ja yhteisöt ehtivät sopeutua muutoksiin. Viranomaisten lisäksi asiasta tiedottavat etujärjestöt ja yhteisöt, jotka myös järjestävät jäsenilleen koulutusta. Lakiuudistuksen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan kriittisesti, jotta lainsäädäntöä voidaan tarvittaessa muuttaa uuden prosessin kautta