Kuka, mitä, missä – tee opasmatka eduskunnan arkeen

Puhemiehistö toimii eduskunnan keskeisimpien toimielinten eli puhemiesneuvoston ja kansliatoimikunnan puheenjohtajistona. Puhemiesneuvostoon kuuluvat puhemies, varapuhemiehet ja valiokuntien puheenjohtajat. 

Puhemiehet edustavat koko eduskuntaa ja ottavat myös vastaan eduskuntaan saapuvat arvovieraat.

Vuoden 2010 valtiopäivillä puhemiehinä toimivat Sauli Niinistö, Seppo Kääriäinen ja Tarja Filatov (kuvassa).

Puhemies kutsuu täysistunnot koolle, esittelee käsittelyssä olevat asiat, jakaa puheenvuorot kansanedustajille ja johtaa keskustelua. Hän tekee äänestysesitykset sekä päättää asioiden käsittelyjärjestyksestä. Puhemies huolehtii, että keskustelu etenee sekä pysyy asiassa ja aikataulussa. Itse hän ei osallistu keskusteluihin eikä äänestyksiin.

Perustuslain mukaan kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta, totuutta ja perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset. Eduskunnassa kansanedustajalla on rajoittamaton puheoikeus. 

Kansanedustaja on luottamustoimessa, ei työsuhteessa. Edustajan kuukausipalkkio on
5 860 euroa ja yli 12 vuotta palvelleen edustajan 6 300 euroa.

Demokraattinen päätöksenteko on sekä sovittelua että kamppailua yhteisten päätösten aikaansaamiseksi. Kansanedustaja voi joutua tinkimään henkilökohtaisesta kannastaan, sillä monet päätökset vaativat kompromisseja ja yhteistyötä muiden edustajien kanssa. Hänen on punnittava puolueen, eduskuntaryhmän ja äänestäjien näkemyksiä ja otettava huomioon sekä oman vaalipiirin että koko maan etu.

Oppositioryhmillä on tärkeä rooli demokratiassa: ne arvostelevat hallituksen toimintaa, esittävät vaihtoehtoja ja vaativat ministereitä perustelemaan hallituksen tekemiä ratkaisuja.

Eduskuntaryhmää avustaa sen oma ryhmäkanslia. Ryhmät määrittelevät puolueen kannan eduskunnassa esiin tuleviin kysymyksiin viikoittaisissa kokouksissaan, jotka ovat yleensä torstaisin.

Lakiesityksiä käsitellään täysistuntojen lähetekeskustelussa, ensimmäisessä käsittelyssä ja toisessa käsittelyssä. Päivänpolttavia asioita nostetaan esiin kyselytunnilla joka torstai kello 16. Kyselytunnilla, joka kestää nimensä mukaisesti yhden tunnin, kansanedustajat voivat kysellä ministereiltä hallituksen toimista ja arvostella hallituksen politiikkaa. 

Kansanedustaja voi myös tehdä kirjallisen kysymyksen. Se osoitetaan sille ministerille, jonka toimialaan asia kuuluu. Ministerin on annettava vastauksensa kirjallisesti sekä suomeksi että ruotsiksi 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys on saapunut valtioneuvoston kansliaan.

Valiokuntien kokoukset eivät ole julkisia, mutta valiokuntien mietintöihin, lausuntoihin ja pöytäkirjoihin voi tutustua eduskunnan verkkosivuilla. Valiokunta on yleensä päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä on läsnä.

Kansanedustajat valikoituvat valiokuntiin kiinnostuksensa ja asiantuntemuksensa perusteella. Tavallisesti edustaja kuuluu kahteen valiokuntaan.

Toisinaan kuulemiseen riittää yhden asiantuntijan panos, mutta laajoissa lainsäädäntöhankkeissa heitä voidaan tarvita kymmeniä. Valiokunta päättää itse, keitä se kutsuu kuultavaksi. 

Täysistuntojen ohella toimittajia kiinnostavat valiokuntien mietinnöt ja lausunnot, eduskuntaryhmät ja edustajien kannanotot. Eduskuntatalossa pidetään vuosittain kymmeniä tiedotustilaisuuksia, ja toimittajat haastattelevat talon käytävillä niin kansanedustajia kuin ministereitä. Eduskunta onkin lähes päivittäin uutisissa.

Akkreditoidut toimittajat voivat liikkua talossa lähes rajoituksetta. Tavallista on, että edustajat ja toimittajat vaihtavat tietoja, kuulumisia ja politiikan juoruja eduskunnan kuppilassa. Toimittajilla on Eduskuntatalossa myös työtiloja.

Puhemiehen oikealla puolella virkamiesaitiossa on paikat istuntoa avustaville virkamiehille, kuten istuntosalijärjestelmää käyttävälle henkilölle sekä tulkille.

Kirjasto on ollut julkinen ja kaikille avoin vuodesta 1913.

 

Eduskunnan kirjasto

Eduskunnan kirjaston Facebook-sivu

Huoneessa on Aimo Tukiaisen Ville pahalla päällä -veistos. Eräällä kansanedustajalla oli tapana silittää Ville-patsaan päätä helpottaakseen koti-ikäväänsä. Yksi hänen omista lapsistaan oli nimeltään Ville.

Naisten huoneen mukavuuksiin kuului lämmitetty laatikosto, johon naisedustajat jättivät villahousunsa. Eduskuntatalosta lähtiessään he saattoivat pukea ylleen lämpimät villahousut.

Ledamöterna har ett förtroendeuppdrag och är alltså inte anställda. Deras månadsarvode är 5 860 euro. Om de har varit riksdagsledamöter i mer än 12 år är arvodet 6 300 euro.

. 

Oppositionsgrupperna spelar en viktig roll för demokratin: de kritiserar regeringen, lägger fram alternativ och kräver att ministrarna motiverar regeringens beslut.

Riksdagsgrupperna assisteras av sina respektive gruppkanslier. På sina veckomöten, oftast på torsdagar, bestämmer gruppen partiets linje i frågor som behandlas i riksdagen.

Behandlingen av ett lagförslag börjar med en remissdebatt i plenum. Sedan skickas lagförslaget vidare till något utskott. När utskottet behandlat lagförslaget kommer det tillbaka till plenum, där det behandlas två gånger.

Dagsakutella frågor tas upp till exempel på den muntliga frågestunden som hålls varje torsdag kl. 16.00 och pågår i allmänhet ungefär en timme. Under frågestunden svarar ministrarna på riksdagsledamöternas frågor.

En riksdagsledamot kan också ställa ett skriftligt spörsmål till en minister i en fråga som gäller ministerns ansvarsområde. Svaret på spörsmålet ska ges skriftligen inom 21 dagar från det spörsmålet sändes till statsrådet.

Utskottsmötena är inte offentliga, men utskottens betänkanden, utlåtanden och protokoll finns t.ex. på riksdagens webbplats. Normalt är ett utskott beslutfört när minst två tredjedelar av medlemmarna är närvarande.

Ledamöterna blir valda till utskotten utifrån sina intressen och sin kompetens. Vanligtvis hör en ledamot till två olika utskott.

Det är en viktig del av riksdagsledamotens arbete att hålla kontakt med medborgare, organisationer och andra grupper som han eller hon är knuten till. Måndagar är "landskapsdagar" då ledamoten i regel besöker sin valkrets. Arbetet har också en offentlig sida: ledamoten bl.a. talar på olika tillställningar och blir intervjuad i medierna. Det är viktigt för ledamoten att själv synas och hålla framme de frågor som han eller hon driver på.

Ibland räcker det med en enda sakkunnig, men kring omfattande lagstiftningsprojekt kan utskotten höra tiotals sakkunniga. Utskottet bestämmer självt vem det vill kalla in.

Riksdagens talman och två vice talmän står i spetsen för riksdagens arbete. Talmännen är ordförande i riksdagens viktigaste organ, talmanskonferensen och kanslikommissionen. Talmanskonferensen består av talmannen, vice talmännen och utskottens ordförande.Talmännen representerar hela riksdagen. Det är också talmännen som tar emot dignitärer som kommer på besök.

Talmän vid riksmötet 2010 är Sauli Niinistö, Seppo Kääriäinen och Tarja Filatov.

Talmannen sammankallar riksdagen till plenum. I plenum bestämmer talmannen vem som får ordet, lägger fram omröstningsförslag och bestämmer behandlingsordningen för ärendena. Talmannen ser till att debatten framskrider och att ledamöterna håller sig till ämnet och tidtabellen. Han eller hon deltar inte själv i debatter eller omröstningar.

Riksdagen är en kvinnodominerad arbetsplats. Två tredjedelar av kansliets personal är kvinnor. Den största personalgruppen är lokalvårdare. Lokalvårdarna ansvarar för att de 47 000 kvadratmetrarna i riksdagens fastigheter städas. 

Bibliotekstjänsterna har varit tillgängliga för alla sedan 1913.

Riksdagens bibliotek
Riksdagsbiblioteket på Facebook

Journalisterna är också intresserade av utskottsarbetet, riksdagsgrupperna och ledamöternas åsikter. Det hålls årligen tiotals presskonferenser i Riksdagshuset. Dessutom intervjuar journaliseterna riksdagsledamöter och ministrar i korridorerna. Riksdagen är nästan dagligen i nyheterna.

De ackrediterade journalisterna får röra sig i huset nästan obegränsat. Det är vanligt att riksdagsledamöter och journalister samtalar inofficiellt i Riksdagshusets kafé. Journalisterna har också arbetslokaler i Riksdagshuset.