Ohje: suulliset kysymykset Nuorten parlamentin istuntoon
Nuorten parlamentin istuntoon ilmoittautuneet parlamenttikerhot voivat lähettää täysistuntoa varten saman verran suullisia kysymyksiä kuin ovat saaneet edustajapaikkoja. Kerhot toimittavat kysymykset sähköisellä lomakkeella Nuorteneduskunta.fi -palvelun kautta. Valinta päiväjärjestykseen tehdään kaikkien määräaikaan mennessä lähetettyjen kysymysten pohjalta.
Tee kysymyksestä lyhyt ja selkeä, suositeltava pituus on maksimissaan 8 riviä. Kirjoita kysymykselle myös otsikko, esimerkiksi Ilmaston lämpeneminen, Lasten ja nuorten pahoinvointi, Nuorten asuntotilanne. Kirjoita otsikon jälkeen tulevaan kysymysosaan ensin kysymyksen perusteluosa/asian tausta ja sijoita loppuun varsinainen kysymys.
Lisää kysymyksen oheen kysymyksen esittäjän nimen lisäksi esittäjän koulun nimi, kunta sekä vaalipiiri.
Suotavaa on lisäksi mainita, kenelle ministerille osoitat kysymyksen. Kysymyksiä ei jaeta ennen istuntoa ministereille tai muille tahoille. Niiden otsikot kuitenkin näkyvät istunnon päiväjärjestyksestä ja menevät sen myötä tiedoksi ministereille.
Saapuneista kysymyksistä noin 40 otetaan istunnon päiväjärjestykseen; niitä kaikkia ei kuitenkaan ehditä käsitellä. Päiväjärjestykseen otetut kysymykset jaetaan kysyjien paikoille ennen varsinaista Nuorten parlamentin istuntoa. Näin jokainen edustaja, jonka nimi on päiväjärjestyksessä, voi varautua siihen, että hän saa esittää kysymyksensä.
Kysymysten valinta päiväjärjestykseen
Kysymysten lähettämisen määräajan umpeuduttua kaikki kysymykset kerätään yhteen Nuorteneduskunta.fi -palveluun. Parlamenttikerholaisten lisäksi kuka tahansa voi äänestää palvelussa maksimissaan kolmea kysymystä, joiden haluaisi tulla valituksi päiväjärjestykseen. Äänestysaika on 13.-26.2.12. Äänestyksen perusteella valitaan noin puolet päiväjärjestykseen tulevista kysymyksistä.
Toisen puolen osalta päiväjärjestykseen valittavien kysymysten valinta tapahtuu eduskunnassa. Lopullisessa valinnassa huomioidaan myös seuraavat seikat:
1.Aihepiirit, jotka määräytyvät kunkin ministerin toimialan mukaan. Kysymyksiä pyritään valitsemaan kaikilta toimialoilta.
2.Kysymysten alueellinen jakautuminen. Päiväjärjestys laaditaan niin, että siinä on jokaisesta edustettuna olevasta vaalipiiristä vähintään yksi kysymys/kysyjä.
3.Kyselytunnille pyritään ottamaan kumpaakin sukupuolta edustavien kysymyksiä samassa suhteessa kuin heitä on parlamentissa edustettuna.
4.Kielellinen edustavuus. Päiväjärjestykseen otetaan sekä suomen- että ruotsinkielisiä kysymyksiä. Tässäkin pyritään tasapuolisuuteen ja suhteellisuusperiaatteen toteutumiseen.
Päiväjärjestyksen ennakkotieto lähetetään kouluihin n. 2 viikkoa ennen istuntoa lähtevässä kerhonohjaajakirjeessä. Kaikki istuntoa varten lähetetyt kysymykset julkaistaan istunnon jälkeen Nuorteneduskunta.fi:ssä.
Kysymysmalli
Pohjanlinnan koulu, Kankaanpää, Satakunnan vaalipiiri
Jenni Virkkala
Kouluruokailun taso
Suomi on perinteisesti ollut ylpeä maksuttomasta kouluruokailusta. Viime aikoina kouluruuan laatu ja määrä ovat heikentyneet monissa kunnissa. Oppilaat syövät entistä enemmän itse hankkimiaan välipaloja ja saattavat käydä jopa muualla syömässä. Mitä hallitus aikoo tehdä asian korjaamiseksi?
Kysymysten lähettäminen
Kysymykset lähetetään sähköisellä lomakkeella. Lomakkeeseen kirjoitetaan kysymyksen otsikko, kysymyksen esittäjä, vaalipiiri ja sukupuoli sekä itse kysymys. Samalla lomakkeella ilmoitetaan myös Nuorten parlamentin istuntopäivän 23.3.2012 muut osallistujat (toimittajaoppilas ja ohjaaja). Lomakkeeseen merkitään myös valiokunta, jonka työskentelyyn oppilasedustaja / oppilasedustajat haluavat ensisijaisesti tutustua.
Suullisen kysymyksen lähetyslomake (suljettu)
Kaikki parlamenttikerhojen lähettämät kysymykset 2010
Nuorten parlamentin pöytäkirja 2010
Siirry parlamenttikerhosi alasivulle
Anna palautetta tai kysy
Tutustu nykyiseen eduskuntaan
Suomen eduskunta on yksikamarinen, ja siihen kuuluu 200 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein välittömillä vaaleilla.
Eduskunta muualla
