Istuntopäivän uutisvirta

*****************************************************************************'

Väsynyt, mutta onnellinen - ajatuksia pitkän päivän jälkeen

Ministerien kierteleviä vastauksia,
kaikuja marmoriportaikossa,
pannukakkuja aamupalalla.

Olo hieman hyytynyt, mutta tyytyväinen. Kokoajan riitti tehtävää, eikä aina tiennyt, mitä tekee. Häslingistä huolimatta saimme kai jotain aikaan. Päivä oli kiireinen, mutta mukava.

Leena Kuusisto, Paula Minkkinen

*****************************************************************************'

Nuorten parlamentin tyylikatsaus: Antti Toivanen, 15, Joroinen

Antti Toivanen mietti pukeutumista tärkeään  ja televisioitavaan tilaisuuteen. Opettajan mukaan pukua ei ollut pakko laittaa, joten Toivanen jätti laittamatta. Punainen kauluspaita on kuitenkin päälle tullut. "Olisin kyllä ehkä sittenkin halunnut laittaa puvun", Toivanen harmittelee. Toivanen ei osaa antaa selitystä puvun pitämiselle, vaan pitää sitä lähinnä tottumuksena ja tyylikkäänä.

Ina Mikkola

*****************************************************************************'

Nuorten parlamentin tyylikatsaus: Maxim Moshnyakov, 15v, Helsinki

Maxim Moshnyakovilla meni pukeutumiseen muutama minuutti sen enempää miettimättä. Normaalisti nuoren miehen päällä on huppari ja farkut, mutta nyt asu on erilainen kenkiä myöten. Hänen mukaansa farkut ja huppari ovat kuitenkin liian arkisen eduskuntaan.

Ina Mikkola

*****************************************************************************'

Nuorten parlamentin tyylikatsaus: Jenny Juusela, 16v, Tampere

Jenny Juusela laittoi päivää varten päälle siistimmät vaatteet kuin, mitä hän kouluun pistäisi. Normaalisti Juuselan päällä ei näe kauluspaitaa. Vaikka Juuselan mielestä eduskunnassa pitää pukeutua viralllisemmin ja siististi, pienet ja persoonalliset yksityiskohdat toisivat kivan lisän asuihin. Todella räikeitä neon -värejä Juusela ei voisi hyväksyä ollenkaan, sillä silloin edustaja erottuisi liikaa joukosta. "Itsekin haluan olla pääasiassa niin kuin muut, mutta kuitenkin hitusen erilainen", Juusela kertoo.

Ina Mikkola

*****************************************************************************'

Nuorten parlamentin tyylikatsaus: Panu Saari, 16v. Tampere

Panu Saari ei miettinyt pukeutumistaan juurikaan tilaisuutta varten, vaan näki luonnolliseksi pukeutua tavallaan. Hän oli keskustellut kavereidensa kanssa pukeutumislinjasta ja he olivat päätyneet siihen, etteivät pukeudu liian juhlavasti. Puku ei ole Saaren mielestä välttämätön, mutta asun tulee eduskunnassa olla kuitenkin siisti. Arvostus ihmistä kohtaan ei kuitenkaan vähene, vaikka päällä olisikin farkut. Kansanedustajan tulee kuitenkin antaa itsestään arvostettava kuva ja sivistyksen ja oman arvon olisi hyvä näkyä myös ulospäin Saaren mielestä.

Ina Mikkola

 

*****************************************************************************'

Nuorten parlamentin tyylikatsaus: Melissa Pirha, 17v, Espoo

Melissa Pirhalla on koko viikon ollut paniikki asustaan tälle päivälle. Hän on pohdiskellut, laittaako päälle jotakin itse tekemää vai ostettua. Lopulta Pirhan päälle päätyi tilaisuutta varten tehdyt korvakorut ja aiemmin tehty laukku. Jakkupuvun laittaminen olisi ollut Pirhan milestä liian vanhoollista ja sen kautta persoonallista tyyliä ei olisi voinut tuoda esille. Pirhan mielestä kansanedustajien tyyli on liian kloonimainen ja persoonallisempi pukeutuminen olisi toivottavaa.

Ina Mikkola

 

*****************************************************************************'

Nuorten parlamentin tyylikatsaus: Teemu Nieminen, 15v, Kilo

 Teemu Nieminen mietti pukeutumistaan erityisesti tätä tilaisuutta varten. Arkena Nieminen näyttää erilaiselta. Hänen mielestään juhlalliseen tilaisuuteen ei voi tulla farkut päällä. "Puku viestittää tilanteen tärkeydestä", Nieminen toteaa. Eduskunnassa pukuun pukeutuminen on Niemisen mielestä kunninaosoitus kansalle.

Ina Mikkola

 

*****************************************************************************'

Eduskunnan keittiökin on turvaportin takana

Nuorten parlamentissa vieraille tarjottiin maukas lounas jälkiruokineen kaikkineen. Kaikkea ei kuitenkaan saatu syödysi: "Prosentuaalisesta tarjottavasta on jäänyt ylitse reilut 15 prosenttia", arvioi Eduskuntatalon keittiöpäällikkö Kai Syrjälä.

Kylmässä olleita ruokia pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään vielä jatkokäyttämään, mutta lämpimässä olleet tarjottavat heitetään biojätteisiin, Biojätteisiin ei luvattomasti voi päästä käsiksi, koska koko muun Eduskuntatalon tapaan keittiö on tarkkojen turvatoimien takana.

Ville Eklund

*****************************************************************************'

Nuoret olivat tyytyväisiä kyselytuntiin

Mitä Nuorten parlamentin edustajat ajattelivat kyselytunnista?
Katso video tästä.

Toimittaja: Heta Lampinen, kuvaus: Leena Kuusisto, Arttu Korpela

*****************************************************************************'

Opiskelu ei tule sähköistymään kertaheitolla

Opetusministeri Henna Virkkunen uskoo, että tietoyhteiskunnan entistä tehokkaampi hyödyntäminen parantaa peruskoulujen viihtyvyyttä ja suoritustasoa. Hänen omien kokemustensa perusteella kouluissa, joissa teknologiaa käytetään enemmän, yhteisöllisyys on parempi. Virkkunen näkee koulujen suuret tasoerot ongelmana: siinä missä joissain kouluissa jokaisella opettajalla on omat kannettavat, toisissa opettajanhuoneen kaksi tai kolme kannettavaa ovat rakennuksen ainoat tietokoneet.

Tulevaisuudessa koulukirjojen määrä tulee luultavasti vähenemään, mutta opetuksen täydellinen sähköistäminen ei tule Virkkusen mukaan tapahtumaan kertaheitolla. Ylioppilaskokeet saatetaan tulevina vuosina kirjoittaa paperin sijaan tietokoneelle, opetusministeri uumoilee. Tavoitteena on lohkaista ensi vuoden budjetista entistä suurempi osa teknologian lisäämiseen kouluissa.

Taru Tiiliä

*****************************************************************************'

Lentokatkoksesta löytyy myös positiivisia puolia

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mukaan lentoliikenteen estävä Islannin tulivuorista tullut tuhkapilvi tulee kalliiksi taloudelle. Lentokatkos on estänyt myös viiden Iistä ja Kemistä kotoisin olevan nuoren saapumisen tänne Nuorten parlamenttiin. Tämä kuulostaa melko negatiiviselta, mutta mitä positiivista lentokatkosta voisi olla?

 "Saasteet ainakin vähenee", espoolainen Riina Sinkko tokaisee. Samoilla linjoilla ovat myös Joroisista kotoisin olevat Tuomas Levänen, Riku Tikkanen ja Niko Nenonen. "Iho ei myöskään pala niin helposti, kun pilvi on taivaan peittona", Levänen naurahtaa. "Ei yhden päivän päästöjen pois jääminen niin paljoa vaikuta", helsinkiläiset Anna Määttä ja Lotta Dallyn toteavat. "Tuhkapilvi aiheuttaa kuitenkin yhtä paljon saasteita", Maxim Moshnyakov jatkaa.

Nuoret alkavat kuitenkin pohtia sitä, että jos nyt muista liikennevälineistä niitä käyttäessä saa positiivisia kokemuksia, ihmiset siirtyvät ehkä käyttämään ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja.

Espoosta kotoisin oleva Maija Kruus pohtii sitä, että turha matkailu varmasti vähenee. "Ihmiset toivottavasti alkavat pohtia tarkemmin, oliko koko matka edes tarpeellinen, varsinkaan lentäen", Kruus toteaa. Noora Honkasaaren mukaan ilmastokriisi on jo sen verran pahassa pisteessä, että kaikenlainen saasteiden väheneminen on kotiin päin. Tytöt näkevät myös ympäristön ja ilmaston tärkeämmäksi kuin talouden tässä tapauksessa. "Ei talous tämän takia nyt niin paljon horju", Kruus täsmentää.

Puolustusministeri Jyri Häkämiehen mukaan taloutta ja ympäristöä ei pidä asettaa vastakkain. "Ekologisuutta edistetään paljon ja se kuitenkin maksaa enemmän", Häkämies toteaa. Työministeri Anni Sinnemäen mukaan lentokatkos voisi edistää viestintää ja kommunikointia muun muassa videokokousten avulla. "Aina ei välttämättä tarvitse lentää paikan päälle", Sinnemäki miettii. Sinnemäen mielestä ihmisten turvallisuus menee ehdottomasti talouden edelle. Ihmiset voivat myös tapauksesta oppia, että järjestäytyneessä ja säädellyssäkään yhteiskunnassa kaikki ei ole ihmisten käsissä.

Ina Mikkola

*****************************************************************************'

Ministereiden tänään kommentoimaa

Toimituksemme keräsi ministereiden mielipiteitä parlamentissa käsitellyistä asioista.

"Naisten pakolliseen kansalaispalveluksen hylkäämiseen vaikuttivat historiallinen ja konservatiivinen järjestelmä, jossa armeijan suorittaminen kuuluu miehille, kun taas synnytys ja kasvatus naisille. Myös se, että miehistä ei ole armeijassa pulaa, vaikutti hylkäämiseen", kertoo puolustusministeri Jyri Häkämies.

 "Meillä on pääsykokeita liikaa. Järjestelmä on turhan kirjava ja tuottaa liikaraskaita välivuosia", kommentoi työministeri Anni Sinnemäki pääsykokeiden poistamista.

 "Jos todetaan, että laki ei toteudu, niin siitä on seurattava jotain sanktioita", kommentoi peruspalveluministeri Paula Risikko nuorten mielenterveyshoitosäädösten rikkomista.

"Suomalaiset koulut eivät ole enää maailmanluokkaa", sanoi opetusministeri Henna Virkkunen.

teksti: Daniela Hassinen, kuva: Taru Tiiliä

*****************************************************************************'

Risikosta oppiaineet ovat avainasemassa oppilashuollon kehittämisessä

Paula Risikkoa haastateltiin oppilashuoltoon liittyvistä asioista.

 Voisiko kaikki opiskelijat käyttää rutiinilla koulupsykologin luona, että taattaisiin hoito kaikille sitä tarvitseville?

Koulussa on liian vähän koulupsykologeja, joten kaikkia ei voi käyttää sellaisen kautta. Syynä ovat kunnat: Psykologia on muotiala, mutta kunnat eivät rahatilanteensa vuoksi palkkaa niin useita kuin tarpeen vaikka psykologiakin on muotiala yliopistossa. Onneksi terveydenhoitajilla tehtävä ja valmiudet tunnistaa ja ohjata eteenpäin hoitoa tarvitsevat.

 Edistätkö itse omalla toiminnallasi näitä muutoksia opetukseen?

Otan tämän puheeksi opetusministerin kanssa. Olen myös sivistysvaliokunnassa, joten voin ottaa tämän puhkeeksi siellä.

 Minne menevät rahat, jotka annetaan oppilashuoltoon?

Valtionosuudet eivät korvamerkkittyjä, kunnat päättävät minne menevät. Asetuksilla asetetaan, minne osan rahoista pitää ainakin mennä. Ns. kasterahoja on annettu lasten-, nuorten- ja perhetukeen paljon, raha menee esim. hyvin oppilashuoltokäytäntöjen kehitykseen.

 Mitä käy, jos kunnat eivät tottele uutta asetusta siitä, miten oppilashuolto tulisi hoitaa?

Kunnat voivat saada tulevaisuudessa uhkasakkoja, jos rikkovat uutta asetusta. Suositukset eivät riittäneet aiemmin. Tilannetta valvoo aluehallintaviranomaiset sekä kansallisella tasolla ValVira Lupa- ja valvontavirasto. Jopa aluevalvontavirastoihin ja ValViraan voi valittaa itse.
Asioita aiotaan helpottaa esimerkiksi uudella lailla oppilashuollosta, joka on tällä hetkellä työn alla. Laki auttaisi esimerkiksi tiedon kulkua eri asiantuntijoiden välillä.  Opiskelija- ja muut opiskelijajärjestöt tulevat saamaan lausuntopyynnön.

 Miten hallitus tukee nuorisoa löytämään vaikutuskanavat, joiden kautta esim. valittaa siitä, ettei asetuksia toteuteta?

 Kunnille yritetään iskostaa se, että niiden tulee näkyä internetissä kertoa, minne lähettää palautetta, jos kokee tulleensa kohdelluksi väärin. Tulisi myös ilmoittaa siitä, kuka vastaa mistäkin asiasta. Myös koulun yhteiskuntaopissa tulisi käsitellä enemmän sitä, miten voit vaikuttaa alueesi asioihin ja minne ottaa yhteyttä, jos koet kunnan toimineen väärin. 

teksti:Ville Eklund, kuva: Heta Lampinen

*****************************************************************************'

Nuorten parlamentin päätösvalta on heikko

Nuorten parlamentti on tapahtuma, jonka tarkoituksena on saada nuoria keskustelemaan yhteiskunnallisista asioista. Varsinaista päätösvaltaa parlamentilla ei kuitenkaan ole. Kerhokeskuksen Tiina Karhuvirran mukaan tapahtuman ei voida edellyttää vaikuttavan poliittisiin päätöksiin, koska Suomen demokraattinen järjestelmä vaatii esimerkiksi laajaa asioiden valmistelua.

”Tapahtuman avulla nuoret ovat kuitenkin ymmärtäneet, miten politiikka vaikuttaa jokapäiväiseen elämään”, Karhuvirta sanoo.

 Aikaisempina vuosina parlamentissa on käsitelty muun muassa Natoon liittymistä, Itämeren suojelua, joukkoliikenteen hintoja ja nuorten pahoinvointia. Enemmistö nuorten esiin nostamista kysymyksistä ei ole johtanut konkreettisiin tekoihin.

 ”Vuonna 2006 nuorten edustajien matkakustannukset maksettiin parlamentissa esitetyn kysymyksen ansiosta”, kertoo Karhuvirta.

 Nuorten parlamentin istunnossa esitettyjen kysymysten pohjalta kootaan tänä vuonna tiedote opetusministeriölle, valtion nuorisoasianeuvostolle ja lapsiasiavaltuutetulle. Tarkoituksena on kertoa päättäjille, millaisia ajatuksia nuorilla on yhteiskunnallisista asioista. Karhuvirran mukaan nuorten mielipiteitä pitäisi kuunnella enemmän.

”Nuoret haluaisivat, että parlamenttipäivä järjestettäisiin joka vuosi. Nuorten myös pitäisi saada päättää istunnossa käsiteltävät kysymykset”, sanoo Karhuvirta.

teksti: Paula Minkkinen, kuva: Taru Tiiliä

*****************************************************************************'

"Politiikka ei kuulu kouluihin"

16.4.2010

Aamupäivällä Nuorten parlamentissa järjestettiin Poliitikko nonstop -keskustelutilaisuus. Tilaisuudessa Nuorten parlamentin edustaja Vuokko Lahtinen kysyi, mitä päättäjät aikovat tehdä nuorten huonolle poliittiselle aktiivisuudelle. Useimmat kansanedustajat kokivat nuorten poliittisen aktivoinnin tärkeäksi asiaksi kouluissa. Eri mieltä oli perussuomalaisten kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner. Hänen mielestään "politiikka ei kuulu kouluihin". Tilaisuuden jälkeen Lahtinen ja Ruohonen-Lerner kohtasivat käytävällä. Pääsivätkö nuori ja kansanedustaja yhteisymmärrykseen? Katso video tästä.

Nelli Kampman

*****************************************************************************'

Ruuan alkuperä kiinnostaa eduskunnan kuppilassa

16.4.2010

Kalastrategia välttää uhanalaisia ja syvänmerenkaloja

Yhdeksän aikaan aamulla eduskunnan kuppilassa on kova kuhina. Nuorten parlamentin osallistujat lappaavat aamupalaa lautasilleen. Tarjolla on leipää, kasviksia, juustoa, kinkkua, hedelmiä ja jopa pannukakkuja. Iloinen puheensorina siivittää ruokailua ja lähes jokainen näyttää olevan hyvillään tarjolla olevista pannukakuista. Eduskunnassa on joka torstai perinteisesti tarjolla hernekeiton kanssa pannukakkua.

"Tälläinen aamupalapannukakku on vähän erikoisempi ja halusimme aamupalalle jotain jälkiruokaa", apulaisravintolapäällikkö Katja Elgand kertoo. Vegaaneille on tarjolla myös vegaaninen vaihtoehto.

Eduskunnan ruuat tuottaa Fazer Amica ja ne valmistetaan eduskunnan keittiössä. Fazer Amica keskittyy eettisyyteen ja ekologisuuteen, vaikka kilpailutuskriteereinä on yleensä tuotteen laatu ja varma saatavuus.

"Ekologisuus otetaan huomioon, mikäli asiakas on myös valmis maksamaan enemmän", keittiömestari Kai Syrjälä toteaa. Esimerkiksi Pikku parlamentin ruokalaan ostetaan luomua aina, kun se on mahdollista.

Eduskunnan kuppilan raaka-aineet tulevat lähinnä Suomesta. Etenkin lihatuotteissa kotimaisuus on tärkeä tekijä. Hiilijalanjälki otetaan myös huomioon. Talven tuontikasvikset hankitaan Espanjasta ja Hollannista. Kai Syrjälän mukaan vain minimaalinen osuus tulee muualta maailmasta.

"Lähinnä säilykkeitä tulee muualta kuin EU:sta", Syrjälä kommentoi.

Kalojen hankintaan littyen on valmisteilla kalastrategia.

"Strategiaa ei olla vielä kokonaan julkistettu, mutta tällä hetkellä vältämme uhanalaisia ja syvänmeren kaloja", Syrjälä paljastaa.

Suurin osa ihmisistä näytti ottavan kinkkua leivälleen, mutta entäs kasvisruoka? "Normaalille lounaalle teemme 80 annosta, eli noin 20% prosenttia lounasasiakkaista on kasvissyöjiä", Syrjälä arvioi. Erityisesti itsetehdyt kasvispihvit ovat hänen mukaansa suosittuja.

"Yritämme valmistaa kasvisruokaa mahdollisimman paljon täällä ja vältämme jalostettuja tuotteita."

 

Pikagallup kuppilassa kertoo ruuan alkuperän kiinnostavan monia. 20 ruokailijasta vain neljää ei kiinnostanut, mitä lautaselleen laittaa.

Syrjälä on samoilla linjolla: "Eduskunnan kuppilan päivittäisiä asiakkaita kiinostaa hyvin paljon ja etenkin lihan alkuperä. Nykyään on tullut yhä enemmän kyselyitä myös kalan alkuperästä." Vaikka Syrjälä on tyytyväinen kalastrategiaan häntä huikan harmittaa, että tämän takia kalaa ei voida laittaa tarjolle yhtä monipuolisesti ja usein kuin toivottaisiin.

Heta Lampinen

Videotunnelmia aamiaiselta täällä

*****************************************************************************'

Video: Ensimmäiset puoli tuntia Eduskuntatalossa

16.4.2010

Ensimmäisen puolen tunnin aikana ehditään ilmoittautua, jättää takit narikkaan ja mennä aamupalalle. Aamupalan jälkeen nuorille parlamentaarikoille on järjestetty opaskierros talossa ja luvassa on myös harjoittelua istuntosalissa.

Katso video täältä!

Arttu Korpela

*****************************************************************************'

Kempeleläistä nuorisoaktiivia ei poliitikkojen tenttaaminen jännitä

16.4.2010

Eduskunnan kahvilassa hälisee, kun kymmenet Nuorten parlamentin vieraat nauttivat aamupalaansa. Eräässä pöydässä istuskelee ryhmä ihmisiä, jotka katselevat monisteita ja keskustelevat iloisesti keskenään. Yksi heistä on Essi Ervasti, 16-vuotias peruskoululainen Kempeleeltä.

Ervasti on Kempeleen yläasteen hallituksen puheenjohtaja ja toimii lisäksi Kempeleen Pikkuparlamentissa, jossa kunnan nuoret voivat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

"Monien luottamustehtävieni takia minut varmaan valittiin tänne mukaan", hän naurahtaa.

Ervasti osallistuu Nuorten parlamenttiin ensimmäistä kertaa.

"Odotan eri puolilta Suomea tuleviin nuoriin tutustumista ja kansanedustajien tapaamista", hän kertoo.

Kempaleläinen nuorisoaktiivi ei usko parlamentissa puhumisen olevan vaikeampaa kuin puheen pitäminen millekään muulle ryhmälle.

 

Parlamenttipäivän odotetuin hetki on Ervastin mielestä Nuorten parlamentin täysistunto, jossa hän ja noin neljäkymmentä muuta nuorta parlamentaarikkoa pääsevät keskustelemaan erilaisista heitä koskevista kysymyksistä. Ervastin kysymys käsittelee nuorten energiajuomien ikärajoja.

 

Eduskuntatalo saa Ervastilta kehuja kauniista sisätiloistaan sekä aamiaispöydän maukkaista pannukakuista. Normaalisti tiloissa kulkevien ja aterioivien kansanedustajien kohuja hän ei ole seurannut, mutta ei usko poliitikkojen uskottavuuden romahtaneen niiden vuoksi.

"Poliitikotkin ovat vain ihmisiä", hän toteaa.

Ervastista on tärkeää, että nuoret saavat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Kempeleen Pikkuparlamentissa paikalliset nuoret pääsevät keskustelemaan suoraan kunnan hallituksen puheenjohtajan ja virkamiesten kanssa. Järjestelmä toimii hänestä hyvin ja nuorten mielipiteet otetaan oikeasti huomioon päätöksiä tehdessä. Poliitikon ammatti kiinnostaa kempeleläistä.

"Kansanedustajana saisi vaikuttaa tärkeisiin asioihin", hän miettii.

teksti: Ville Eklund, kuva: Taru Tiililä

*****************************************************************************'

Nuorten parlamentti alkoi aamupalalla

16.4.2010

Nuorten parlamenttiin osallistuu tänään arviolta tuhat nuorta eri puolilta Suomea. Toimituksemme haastatteli aamupalalla eduskunnan kahviossa nuoria heidän odotuksistaan parlamenttipäivälle. Nuoret pitivät tapahtumaa tärkeänä, vaikka eivät halua tulevaisuudessa itse poliitikoiksi.

Daniela Hassinen

*****************************************************************************'

"Tärkeintä on vaikuttaminen"

16.4.2010

1. Nimi, ikä, koulu

Jannika Tallila, 16v., Merenojan koulu

2. Odotukset päivältä.

Hyviä odotuksia.

3. Miten uskot politikkojen ottavan vastaan kysymykset?

Hyvin ja huonosti.

4. Miksi Nuorten parlamentti on tärkeä tapahtuma?

Pääsee Helsinkiin. Nuoret saavat vaikuttaa asioihin.

5. Aiotko tulevaisuudessa politikoksi?

En.

Daniela Hassinen

*****************************************************************************'

"Kansanedustajan työ kiinnostaa"

16.4.2010

1. Nimi, ikä, koulu

Matias Lukkari, 16v., Taivalkosken yläkoulu

2. Odotukset päivältä.

Hyvät tottakai!

3. Miten uskot politikkojen ottavan vastaan kysymykset?

Luultavasti ihan hyvin, ovat varmasti valmistautuneet hyvin.

4. Miksi Nuorten parlamentti on tärkeä tapahtuma?

Että näkisi, miten lähellä kansanedustajien työ on, ja näkisi miten he työskentelevät.

5. Aiotko tulevaisuudessa politikoksi?

En.

Daniela Hassinen

*****************************************************************************'

"Odotan ministereiltä vastauksia"

16.4.2010

1. Nimi, ikä, koulu

Kristina Rauhala, 15v., Taivalkosken yläkoulu

2. Odotukset päivältä.

Ihan hyvät, että saisi vastauksia.

3. Miten uskot poliitikkojen ottavan vastaan kysymykset?

Kyllä he varmaankin arvailevat, mitä on tulossa.

4. Miksi Nuorten parlamentti on tärkeä tapahtuma?

Varmaan, koska nuoret ovat seuraavaksi päättämässä.

5. Aiotko tulevaisuudessa poliitikoksi?

En varmaan, mutta luultavasti seuraan politiikkaa.

Daniela Hassinen

*****************************************************************************'

Nuorten Ääni -toimitus vaatii ministereiltä suoria vastauksia

16.04.2010

Pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni -toimitus vastaa Nuorten parlamentti -tapahtuman reaaliaikaisesta uutisoinnista eduskunnan uusilla nuorille suunnatuilla verkkosivuilla. Toimituksen työskentelyä ohjaavat päivän aikana uutispäälliköt Nelli Kampman ja Ina Mikkola. Mikkolan mukaan lukijoille tarjoillaan kunnon poliittista journalismia.

"Toimittajamme eivät ainakaan hyväksy poliitikkojen ympäripyöreitä vastauksia valtamedian tapaan", Mikkola lupaa.

Nuorten Ääni -toimitus on vuonna 2006 nuorten omasta aloitteesta syntynyt Helsingin nuorisoasiainkeskuksen hanke. Tavoitteena on saada 13-19-vuotiaita nuoria mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuoda nuorille tärkeitä asioita esiin mediassa. Toimitus työstää tv-juttuja Yleisradion A-Studioon ja Kuningaskuluttajaan sekä lehtijuttuja Helsingin Sanomiin. Nuorilla on lisäksi oma blogi Suomen Kuvalehdessä.

Nuorten parlamentin uutisoinnista vastaa yhteensä 14 toimituksen jäsentä. Juttuaiheita ei suunnitella etukäteen, vaan ne syntyvät päivän aikana. Vinkkejä politiikan uutisointiin on kuitenkin saatu muun muassa Helsingin Sanomien eduskuntatoimittaja Jaakko Hautamäeltä.

"Päivä vaatii hyvää ennakkosuunnittelua ja henkistä valmistautumista, mutta myös hyvä aamupala ja kunnon yöunet ovat tärkeitä", Mikkola kertoo.

Jokaisella toimituksen jäsenellä on oma vastuuroolinsa päivän aikana. Yksi kuvaa, toinen kirjoittaa ja kolmas oikolukee. Ryhmädynamiikan onkin oltava kohdallaan.

"Yhdessä tekemällä saamme varmasti aikaan rohkeita juttuja tuoreine näkökulmineen!", Mikkola toteaa.

teksti: Robert Sundman, kuva: Lassi Häkkinen

 

Lue Helsingin Sanomien ennakkojuttu Nuorten parlamentista täältä