Kategoriat
fi

Näin laki syntyy Suomessa

Suomessa lakeja voi säätää vain eduskunta, vaikka niihin perustuvia asetuksia voivat antaa möy tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriöt Lainsäädännön prosessi on tarkoin säädelty ja siihen kuuluu useita vaiheita:

  1. Lain säätäminen käynnistyy hallituksen eli valtioneuvoston esityksestä, kansanedustajan lakialoitteesta tai kansalaisten tekemästä, vähintään 50000 henkilön allekirjoittamasta kansalaisaloitteesta. Selvästi yleisin näistä on hallituksen eduskunnalle antama esitys.
  2. Hallituksen esitykset valmistelee lain toimialaa hallinnoiva ministeriö. Perusvalmistelussa selvitetään muun muassa lain perustuslaillisuutta ja vaikutuksia sekä kuullaan sidosryhmiä ja asiantuntijoita. Hallitus myös neuvottelee lain sisällöstä erilaisissa ministerityöryhmissä ja hallituksen iltakoulussa. Esityksen viemisestä eduskuntaan päätetään valtioneuvoston yleisistunnossa.
  3. Eduskunnassa käydään lakia koskeva lähetekeskustelu. Lain esittelee yleensä ministeri jonka johtaman ministeriön toimialaan se kuuluu. Eduskunnan täysistunto päättää mihin valiokuntaan lakiesitys lähetetään jatkokäsittelyyn.
  4. Valiokunta tarkastelee lakiehdotusta ja tekee siitä mietinnön. Valiokunta kuulee asiantuntijoita, joihin voi kuulua valmistelevien virkamiesten lisäksi esimerkiksi kansalaisjärjestöjen edustajia. Eduskunnan valiokuntiin kuuluu sekä hallitus- että oppositiopuolueiden edustajia.
  5. Lakiesitys palaa eduskunnan täysistuntoon. Ensimmäisen käsittelyn pohjana toimii valiokunnan tekemä mietintö. Lain sisällöstä käydään yleiskeskustelu ja sitten yksityiskohtaisempi tarkastelu jossa päätetään sisällöstä ja pykälistä. Eduskunta voi myös tässä vaiheessa lähettää mietinnön suureen valiokuntaan.
  6. Aikaisintaan kolmen päivän kuluttua tapahtuu toinen eduskunnan täysistunnon käsittelyistä. Nyt sisältöä ei enää muuteta, vaan laki hyväksytään tai hylätään äänestyksellä. Normaalissa laissa yksinkertainen enemmistöpäätös riittää.
  7. Eduskunnan hyväksymä laki vahvistetaan valtioneuvoston yleisistunnossa ja presidentin esittelyssä. Presidentillä on niin sanottu passiivinen veto-oikeus, eli hän voi jättää lain hyväksymättä. Silloin laki palaa eduskuntaan. Jos eduskunta hyväksyy sen toiseen kertaan, laki tulee voimaan myös ilman presidentin vahvistusta.

Perustuslain säätämisjärjestys poikkeaa normaalista lainsäädännöstä. Sitä on niin sanotusti "vaikeutettu". Perustuslain muuttaminen vaatii ensin yksinkertaisen enemmistön eduskunnassa normaalin lain tapaan, mutta sen jälkeen siirtyy odottamaan seuraavaa vaalikautta.

Uuden eduskunnan on hyväksyttävä se ilman sisällöllistä muutosta vähintään 2/3 enemmistöllä. Lakimuutos voidaan kuitenkin hyväksyä kiirellisenä 5/6 enemmistöllä jo yhden eduskunnan toimesta.

Esimerkkinä arpajaislain uudistaminen

Suomen rahapelejä koskevan lainsäädännön eli arpajaislain uudistamisesta sovittiin hallitusneuvotteluissa keväällä 2019 muodostettiin Rinteen hallitus. Kirjaus säilyi myös pääministerin vaihduttua Marinin hallitusohjelmassa.

Sisäministeriö asetti syksyllä 2020 arpajaislain uudistamista koskevan hankkeen. Tarkoituksena selvittää uudistamistarvetta etenkin rahapelihaittojen ehkäisyn näkökulmasta. Tätä oli jo edeltänyt vuonna 2019 sisäministeriössä tehty Rahapelilainsäädäntöä koskeva esiselvitys.

Marraskuussa 2020 järjestettiin kuulemistilaisuus, johon osallistui useita sidosryhmiä, eli tahoja joiden toimintaan rahapelien sääntelyllä on huomattava vaikutus. Näitä ovat muun muassa:

  • Järjestöt joiden rahoitus tulee Veikkauksen tuotoista
  • Päivittäistavarakauppa, jonka toimipaikoissa hajasijoitetut automaatit sijaitsevat
  • Pelihaittoja ehkäisevät järjestöt ja tutkijat
  • Rahapeliammattilaiset

Seuraavaksi valmisteltu lainsäädäntö esitellään eduskunnalle. Arvoitu esittelyviikko on 25/2021. Tämän jälkeen eduskunta lähettää sen valiokuntakäsittelyyn. Tämän lainsäädäntöhankkeen etenemistä voi seurata osoitteessa Arpajaislaki.fi tai Sisäministeriön hankesivulla.