Kategoriat
fi

Kehysriihen tuloksia - alv nousee 1,5% prosenttia

Hallituksen kehysriihi on Suomen valtion talouspoliittinen kokous, jossa hallitus käy läpi ja sopii valtion tulevan vuoden budjetin kehyksestä eli siitä, kuinka paljon rahaa käytetään eri toimialoille ja mihin tarkoituksiin.

Kehysriihessä päätetään myös tulevien vuosien menojen ylärajoista. Tämä tapahtuma on erityisen tärkeä talouspolitiikan kannalta, sillä se määrittää, kuinka paljon valtio voi kuluttaa ja investoida tulevina vuosina.

Kehysriihessä hallitus arvioi myös talouden tilaa ja näkymiä ja tekee tarvittavia säätöjä talouspolitiikkaan vastatakseen muuttuviin olosuhteisiin, kuten talouskasvun hidastumiseen tai työttömyyden muutoksiin.

Kehysriihi on yleensä vuosittainen tapahtuma ja se on keskeinen osa hallituksen budjettiprosessia. Kokouksen tulokset vaikuttavat laajasti yhteiskunnan eri sektoreihin, kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon, turvallisuuteen ja infrastruktuuriin.

Huhtikuun 2024 kehysriihessä Orpon hallitus on keskittynyt tärkeisiin talouspoliittisiin päätöksiin, joilla pyritään vastaamaan julkisen talouden haasteisiin. Neuvottelujen pääaiheina ovat olleet veronkorotukset ja menoleikkaukset. Kokonaisuudessaan hallitus on etsinyt kolmen miljardin euron sopeutustoimia, joista kaksi miljardia koostuu säästöistä ja yksi miljardi veronkorotuksista.

Veronkorotukset:

  • Yleinen arvonlisävero nousee nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin, mikä on arvioitu tuovan valtiolle noin miljardin euron lisätulot vuodessa. Tämä päätös on herättänyt keskustelua niin kansalaisten, taloustieteilijöiden kuin poliittisten päättäjien keskuudessa.
  • Alennetut arvonlisäverokannat, jotka koskevat muun muassa elintarvikkeita ja ravintolapalveluita, säilyvät ennallaan, vaikka muut tuotteet ja palvelut, kuten kirjat ja kulttuuritapahtumat, siirtyvät kymmenen prosentin alennetusta verokannasta 14 prosentin kantaan.
  • Lisäksi on suunniteltu kiristettävän muita haittaveroja, kuten tupakkaveroa.

Menoleikkaukset:

  • Hallitus on tavoitellut kahden miljardin euron säästöjä, mutta konkreettisia kohteita säästöille ei ole tarkasti eritelty. Julkisuuteen ei ole tullut yksityiskohtaisia tietoja siitä, mistä säästöt tarkalleen ottaen tehdään, mutta on mainittu, että eläkkeistä saattaisi olla leikkauksia tulossa.

Investoinnit ja muut hankkeet:

  • Huolimatta taloudellisista haasteista, hallitus näyttää pitävän kiinni tiettyistä suurista investointihankkeista, kuten tunnin junasta, vaikka sen taloudellinen kannattavuus on kyseenalaistettu.

Kansalaisten ja asiantuntijoiden näkemykset:

  • Kansalaiset ja asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa siitä, miten veronkorotukset ja mahdolliset menoleikkaukset vaikuttavat eri väestöryhmiin, erityisesti pienituloisiin. Sosiaaliturvan leikkaukset ja koulutukseen kohdistuvat säästöt herättävät huolta yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Politiikan toteutus ja vaikutukset:

  • Veronkorotuksen ja säästötoimenpiteiden odotetaan lisäävän valtion tuloja ja vähentävän budjettialijäämää, mutta ne vaikuttavat myös laajasti suomalaisten arkeen kulutushintojen nousun ja palveluiden saatavuuden heikkenemisen muodossa. Päätökset heijastavat hallituksen pyrkimystä tasapainottaa julkista taloutta, mutta ne herättävät myös keskustelua taloudellisen oikeudenmukaisuuden ja kestävyyden näkökulmista.