Suomen parlamentaarinen hallitusjärjestelmä perustuu parlamentin, eli eduskunnan, vahvaan asemaan hallituksen muodostamisessa ja toiminnassa.
Eduskuntavaalit järjestetään neljän vuoden välein, ja niissä kansalaiset valitsevat edustajat, jotka muodostavat eduskunnan. Vaalit määrittävät poliittisten puolueiden voimasuhteet ja vaikuttavat siten hallituksen muodostamiseen. Uuden hallituksen on nautittava parlamentin enemmistön luottamusta pysyäkseen vallassa.
Vaalien jälkeen – uusi hallitus aloittaa toimintansa
Eduskuntavaalien jälkeen puolueet aloittavat neuvottelut hallituksen muodostamisesta. Useimmiten vaalivoittaja tai suurin puolue johtaa neuvotteluja ja pyrkii muodostamaan hallituksen yhteistyössä muiden puolueiden kanssa. Neuvotteluissa sovitaan hallitusohjelmasta ja ministerinimityksistä.
Yleensä puolueet valitsevat ministereitä omien jäsentensä joukosta, ja ministerit valitaan yleensä sen perusteella, millä alueella tai aihealueella heillä on asiantuntemusta. Kun hallitusohjelma on valmis ja ministerinimitykset tehty, ne esitellään eduskunnalle. Eduskunta äänestää hallitusohjelman ja ministereiden puolesta tai vastaan. Jos enemmistö eduskunnasta äänestää puolesta, hallitus aloittaa virallisesti toimintansa.
Hallitus alkaa toteuttaa hallitusohjelmaansa ja ryhtyy hoitamaan valtionhallinnon tehtäviä. Hallitus koordinoi ministereiden työtä, tekee päätöksiä ja vastaa maan hallinnon johtamisesta. Ministereiden vastuulla on puolestaan hoitaa omaa hallinnonalaansa ja toteuttaa hallitusohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä.
Uusi hallitusohjelma julki
Hallitusohjelma on poliittinen asiakirja, joka sisältää hallituksen tavoitteet, toimenpiteet ja politiikan painopistealueet seuraavalle hallituskaudelle. Hallitusohjelma on neuvottelujen tulos ja sen hyväksyy eduskunta.
Hallitus sitoutuu toteuttamaan hallitusohjelman mukaisia politiikkatoimia. Vuonna 2023 uuteen hallitusohjelmaan kuuluivat muun muassa:
- Bensan hinnan nousun kompensointi
- Poliisien määrän lisääminen ja katujengirangaistuksien koventaminen
- Veikkauksen rahapelimonopolin päättäminen – uusia nettikasinoita ilmestyy markkinoille
- Sote: Vammaispalvelulain avaaminen, hoitajamitoituksen siirtäminen, Kela-korvauksiin panostaminen
- Irtisanomisten helpottaminen, määräaikaisuuksien sopiminen, lakko-oikeuden rajaaminen
- Viinien myynnin salliminen ruokakaupoissa
- Itsehoitolääkkeiden tuominen ruokakauppoihin
- Maahanmuuttajien sosiaalietuuksien eriyttäminen ja työperäisen maahanmuuton muuttaminen
- Lapsilisien korottaminen
Hallituksen on nautittava eduskunnan enemmistön luottamusta jatkaakseen toimintaansa. Jos hallitus menettää luottamuksen, esimerkiksi eduskunta äänestää epäluottamuslauseesta, se voi johtaa hallituksen eroamiseen ja uusien vaalien järjestämiseen.
Uusien vaalien järjestäminen
Suomessa uusien vaalien järjestäminen ei ole kovin yleistä, ja se tapahtuu yleensä poikkeuksellisissa tilanteissa. Jos hallitus esimerkiksi menettää eduskunnan enemmistön luottamuksen vaikkapa epäluottamuslauseen seurauksena, uudet vaalit voidaan järjestää. Näin käy, kun eduskunta ei enää tue nykyisen hallituksen toimintaa ja haluaa saada uuden hallituksen valtaan.
Myös vakavissa poliittisissa tai hallituskriiseissä, joissa erimielisyydet ja jännitteet hallituksen sisällä tai eri poliittisten puolueiden välillä eivät ratkea, uusien vaalien järjestäminen voi olla vaihtoehto. Toimenpide antaa kansalaisille mahdollisuuden äänestää uudelleen ja tarjota uudenlainen poliittinen valta-asetelma maahan.
Suomen presidentilläkin on valta hajottaa eduskunta ja määrätä uudet vaalit. Näin tapahtuu poikkeustilanteissa, kuten perustuslaillisen kriisin tai vakavan epävakaustilanteen yhteydessä.
Alla on muutamia esimerkkejä, milloin uudet vaalit on järjestetty ja miksi:
- Vuosi: 2003 - Syy: Hallituskriisi
Tausta: Suomen silloisen pääministerin Anneli Jäätteenmäen (Keskusta) eron jälkeen hallituskriisi syntyi poliittisen ilmapiirin kiristyessä. Tämä johti eduskunnan hajottamiseen ja uusien vaalien järjestämiseen. Vaalien jälkeen muodostettiin uusi hallitus, jota johti Matti Vanhanen (Keskusta).
- Vuosi: 2011 - Syy: Hallituskriisi
Tausta: Suomen silloisen pääministerin Mari Kiviniemen (Keskusta) eron jälkeen hallituskriisi syntyi keskustan ja Kokoomuksen välillä. Eduskunta hajotettiin ja uudet vaalit pidettiin. Tämän jälkeen muodostettiin uusi hallitus, jota johti Jyrki Katainen (Kokoomus).
- 3. Vuosi: 2019 - Syy: Hallituskriisi
Tausta: Suomen silloisen pääministerin Juha Sipilän (Keskusta) eron jälkeen hallituskriisi syntyi, kun uuden hallituksen muodostaminen ei ollut mahdollista. Eduskunta hajotettiin ja järjestettiin uudet vaalit. Vaalien jälkeen muodostettiin uusi hallitus, jota johti Antti Rinne (SDP) ja myöhemmin Sanna Marin (SDP).
On tärkeää huomata, että nämä ovat vain muutamia esimerkkejä ja poikkeustilanteita, joissa Suomessa on järjestetty uudet vaalit. Yleisesti ottaen Suomen poliittinen järjestelmä pyrkii edistämään poliittista vakautta, ja vaalit pidetään määritellyn aikataulun mukaisesti.
Parlamentaarinen valvonta
Eduskunnan rooli hallituksen valvonnassa on keskeinen Suomen parlamentaarisessa hallitusjärjestelmässä. Eduskunta edustaa kansaa ja toimii hallituksen yläkamarina. Hallituksen on vastattava eduskunnalle toiminnastaan ja päätöksistään.
Ministerit osallistuvat säännöllisesti eduskunnan istuntoihin vastaamalla kysymyksiin ja raportoimalla hallituksen toimista. Eduskunnassa käydään myös laajaa keskustelua hallituksen esityksistä ja politiikoista. Eduskunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää kysymyksiä ministereille, jolloin heidän on vastattava ja perusteltava päätöksiään.
Suomen parlamentaarinen hallitusjärjestelmä pyrkii edistämään poliittista vakautta, kansanvaltaa ja hallituksen vastuullisuutta. Vakaus saavutetaan sillä, että hallituksen on nautittava eduskunnan enemmistön luottamusta pysyäkseen vallassa. Kansanvalta toteutuu, kun kansalaisten valitsemat edustajat eduskunnassa käyttävät päätösvaltaa ja valvovat hallituksen toimintaa.
Hallituksen vastuullisuus korostuu, kun ministerit ovat vastuussa eduskunnalle toiminnastaan. Hallitusohjelma ja politiikka tulevat eduskunnan hyväksyttäviksi, ja hallituksen on toteutettava päätökset hallitusohjelman mukaisesti. Hallituksen on myös raportoitava eduskunnalle toimistaan ja vastattava kysymyksiin avoimesti ja läpinäkyvästi.
Parlamentti, hallitus ja eduskunta toimivat yhdessä maan hallinnon ja päätöksenteon keskeisinä toimijoina. Eduskunnalla on lainsäädäntövalta, hallitus vastaa päivittäisestä hallinnosta ja politiikan toteuttamisesta, ja yhteistyö näiden kahden välillä on tärkeää tehokkaan ja vastuullisen päätöksenteon varmistamiseksi.
