D'Hondtin menetelmä on Suomen vaaleissa käytetty suhteellinen laskentatapa, jolla äänimäärät muunnetaan paikoiksi eduskunnassa, kunnanvaltuustoissa sekä Euroopan parlamentissa.
Menetelmä toimii seuraavasti:
- Lasketaan yhteen kunkin puolueen, vaaliliiton tai vaalilistan saama äänimäärä vaalipiirissä. Eduskuntavaaleissa vaalipiirejä on 13, EU-vaaleissa koko Suomi on yhtä vaalipiiriä, ja kuntavaaleissa kukin kunta muodostaa vaalipiirin.
- Jokaisen puolueen tai listan sisällä ehdokkaat asetetaan järjestykseen kerättyjen henkilökohtaisten äänten perusteella.
- Näille ehdokkaille lasketaan vertausluku. Järjestyksessä ensimmäinen ehdokas saa vertausluvukseen koko puolueen äänimäärän. Toiseksi tullut puolueen äänimäärän jaettuna kahdella, kolmas jaettuna kolmella ja niin edelleen listan pohjalle asti.
- Kaikki vaalipiirin ehdokkaat, kaikista puolueista, asetetaan näin lasketun vertausluvun perusteella järjestykseen suurimmasta alkaen.
- Vaalipiirin edustajapaikat jaetaan järjestyksessä listan kärjestä alkaen. Esimerkiksi Europarlamenttiin valitaan Suomesta 14 edustajaa, eli 14 suurinta vertauslukua saanutta ehdokasta tulee valituiksi.
- Lisäksi kullekin puolueelle tai vaaliliitolle valitaan varaedustajat ulkopuolelle jääneistä, saman vertausluvun mukaisessa järjestyksessä.
Esimerkki vertausluvun käytöstä vaaleissa
Suomen eduskuntavaaleissa pienin Manner-Suomen vaalipiireistä on Lapin vaalipiiri, josta valittiin vuoden 2019 vaaleissa 7 kansanedustajaa.
Suurimman äänimäärän tässä vaalipiirissä keräsi Keskusta, jota äänesti 29145 henkilöä. Puolueesta kärkisijan ottaneelle ehdokkaalle tämä tulee siis vertausluvuksi.
| Keskustan ehdokas | Henkilökohtaiset äänet | Vertausluku |
| Katri Kulmuni | 8423 | 29145 |
| Mikko Kärnä | 6480 | 29145/2=14573 |
| Markus Lohi | 4969 | 29145/3=9715 |
| Eeva-Maria Maijala | 4328 | 29145/4=7286 |
| ... | ... | Jatkaen samalla kaavalla ehdokaslistan loppuun |
Kun kaikkien puolueiden (tai listojen/vaaliliittojen) ehdokkaille on näin saatu vertausluku, kaikki vaalipiirin ehdokkaat asetetaan sen mukaiseen järjestykseen.
Lapin vaalipiirissä eduskuntavaaleissa 2019 lopullinen järjestys oli seuraava:
| Ehdokas | Puolue | Vertausluku | Henk.koht äänet |
| Katri Kulmuni | Kesk | 29145 | 8423 |
| Kaisa Juuso | PS | 17160 | 5767 |
| Mikko Kärnä | Kesk | 14573 | 6480 |
| Markus Mustajärvi | Vas | 14128 | 5528 |
| Johanna Ojala-Niemelä | SDP | 13479 | 6719 |
| Heikki Autto | Kok | 12432 | 5467 |
| Markus Lohi | Kesk | 9715 | 4969 |
| Riikka Karppinen | Vihr | 9706 | 7818 |
| Kalervo Björkbacka | PS | 8580 | 2170 |
| Eeva-Maria Maijala | Kesk | 7286 | 4328 |
| ..Jatkuen vaalipiirin ehdokkaiden läpi | ... | ... | ... |
Seitsemän suurimman vertausluvun saanutta valittiin Suomen eduskuntaan kaudelle 2019-2023, Markus Lohen ollessa siten viimeinen läpimennyt. Kalervo Björkbacka (PS) ja Eeva-Maria Maijala (Kesk) nousivat puolueidensa varasijoille.
8. tullut Vihreiden Riikka Karppinen jäi kokonaan valitsematta vaikka henkilökohtainen äänimäärä oli Lapin vaalipiirin toiseksi korkein, sillä menetelmässä koko listan keräämät äänet ratkaisevat.
Puolueiden saamien paikkojen suhde vastaa kuitenkin D'Hondtin menetelmässä melko hyvin äänimääriä. Sen on arvioitu hieman suosivan suurempia puolueita, etenkin pienissä vaalipiireissä ns. piilevän äänikynnyksen vuoksi. Tässä on kuitenkin enemmän kysymys vaalipiirijaosta kuin D'Hondtin menetelmän matematiikasta itsessään.
Suomen lisäksi D'Hondtin menetelmää käytetään useissa muissakin maissa joissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa.