Kategoriat
Suomeksi

Uusi arpajaislaki 2022 eduskunnassa

Tänä syksynä on kohistu paljon uudistettavasta arpajaislaista, joka on tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä. 

Arpajaislaissa säädetään laajasti rahapelaamisesta: sen toimeenpanosta, toimeenpanon valvonnasta, niiden tuottojen tilittämisestä ja käyttötarkoituksista sekä tuottojen käytön valvonnasta. Vuosien varrella tätä lakia on tehostettu uusin säännöksin, mutta nyt kaavaillut muutokset olisivat suurimmat vuosikymmeniin.

Vuonna 2010 arpajaislakia uudistettiin siten, että siinä tehostettiin rahapelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisemistä, sekä lisättiin viranomaisten valtuuksia puuttua lainvastaiseen rahapelitoimintaa. Juuri tässä uudistuksessa rahapelaamisen ikäraja nostettiin 18 vuoteen. 

Toinen merkittävä muutos tapahtui vuonna 2017, kun lakimuutoksen myötä Fintoto Oy, Raha-automaattiyhdistys ja Veikkaus Oy yhdistyivät yhdeksi yksinoikeusjärjestelmäksi eli Veikkaus Oy:ksi.

Nyt arpajaislaki halutaan uudistaa niin, että viranomaisilla olisi mahdollisuus puuttua paremmin mainontaan kuin ulkomaille suuntautuvaan pelaamiseen.

Lain pääasiallinen sisältö

Eduskunnalle jätetyssä uuden arpajaislain esityksessä keskeisenä tavoitteena on niin ehkäistä kuin vähentää rahapelaamisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja lisäämällä nykyiseen arpajaislakiin tätä tukevia säännöksiä. Käytännössä tulevaisuudessa rahapelitoiminnan valvontaa korostettaisiin ja pelaajien oikeusturvaa vahvistettaisiin, sekä tuettaisiin nykyistä yksinoikeusjärjestelmää.

Uusi arpajaislaki 2022 sisältäisi säännökset Veikkaus Oy:n rahapelien pelaamista varten käyttöönotettavan pakollisen tunnistautumisen ja niiden pelaamisesta kertyvän peli- ja pelaajatiedon hyödyntämisestä. Näin Veikkauksella olisi entistäkin suuremmat valtuuden hyödyntää sen keräämää pelaajadataa esimerkiksi omassa mainonnassaan. 

Lakiin lisättäisiin myös säännökset sen vastaisen rahapelien markkinoinnin johdosta annettavan kieltopäätöksen luonnollisille henkilöille ja markkinointia seuraava seuraamusmaksun määräämisestä. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä jatkossa myös yksityishenkilön harjoittama mainonta voidaan katsoa rangaistavaksi sakoilla.

Yksi suurimmista muutoksista olisi arpajaissäätelyn ulkopuolisen rahapelitarjonnan saavutettavuuden rajoittaminen maksuliikenne-estoilla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suomalaisten pelaajien talletuksia ja kotiutuksia pyrittäisiin aktiivisesti estämään erinäisillä maksuliikenteen blokkauksilla. 

Näiden kaikkien lisäksi Veikkaus Oy voisi tulevaisuudessa perustaa tytäryhtiön tarjoamaan jatkossa palveluitaan myös ulkomaille.

Uusi arpajaislaki astuisi näillä näkymin voimaan vuonna 2022, mutta maksuestot astuisivat voimaan vasta 2023 alkaen. 

Hankkeen aikataulu

Uutta arpajaislakia on valmisteltu vuodesta 2020 lähtien ja syyskuussa hallitus esitteli sen eduskunnalle. Lähetekeskustelu käytiin 5.10.

2020

  • Hanke asetettiin 31. tammikuuta ja työryhmä asetettiin 2. maaliskuuta
  • Syksyn budjettiriihessä hallitus antoi linjauksia hankkeen sisällöstä
  • Asiantuntijoita kuultiin vuoden 2020 aikana aiheesta
  • Laaja kuulemistilaisuus pidettiin sidosryhmille

2021

  • Uusi arpajaislaki lähti lausuntokierrolselle 7. tammikuuta – 5. helmikuuta
  • Notifiointi Euroopan komissiolle 23. huhtikuuta
  • Arviointineuvosto lausunto 2. kesäkuuta
  • Hallitus esitteli uuden lain sisällön eduskunnalle 23. syyskuuta
  • Esitys on olennainen osa vuoden 2022 talousarviota ja käsitellään sen yheydessä

2022

  • Uusi arpajaislaki astuisi voimaan suurimmilta osin vuoden 2022 alussa

2023

  • Laissa esitetty pakollinen tunnistautuminen laajenee kuponkipelaamiseen 
  • Maksuliikenteen estot astuvat voimaan vuoden 2023 alussa

2024

  • Pakollinen tunnistautuminen ulottuu myös raaputusarpoihin vuoden 2024 alussa

Mitä vaikutuksia uudella arpajaislailla käytännössä olisi?

Tavalliselle pelaajalle uusi arpajaislaki näyttäytyy monin tavoin. Suurimmat muutokset tulevat olemaan lähinnä Veikkauksen pakollisessa tunnistautumisessa, jonka se aloitti projektina jo vuonna 2020. Käytännössä tulevaisuudessa myös arpaa ostaessa pelaaja joutuu tunnistautumaan, vaikkei raaputusarpoja pidetäkään nopeatempoisina ”punaisina peleinä” eli paljon riippuvuutta aiheuttavina.

Toinen suurin muutos on maksublokit ulkomaisille nettikasinoille, mitkä ovat itsessään aiheuttaneet paljon keskustelua. Yksi kritiikin aihe on, että kuinka tällaiset maksuliikenteen estot on käytännössä helppo kiertää ja näin ollen tehoton keino ehkäistä ulkomaille suuntautuvaa rahapelaamista. Ja tämä on todistettu naapurimaassamme Norjassa.

Norjassa on samanlainen yksinoikeusjärjestelmä, jossa yksi tapa taistella ulkomaalaisten rahapelisivustojen kasvua vastaan ovat maksuliikenteen estot. Tämä tosin ei ole hidastanut menoa, vaan Norjan rahapeliviranomainen Lottstift on joutunut käskemään operaattoreita lopettamaan pelien tarjoamisen norjalaisille pelaajille. Vaikka kieltoja ja estoja on asetettu, ulkomaisilla toimijoilla rahapelaaminen on kasvanut tasaiseen tahtiin vuosi vuodelta.

EU-tasolla Suomi on yksin yksinoikeusjärjestelmänsä kanssa, sillä muilla EU-mailla on oma lisenssijärjestelmänsä käytössä. Tästä esimerkkinä lisenssijärjestelmään vuonna 2019 siirtynyt Ruotsi, sekä kaikista tuorein lisenssivaltio Saksa tältä vuodelta.

Uusi arpajaislaki pyrkisi jatkossa kurittamaan entistä enemmän myös yksityishenkilöitä rahapelimainonnan puolella. 

Ainoastaan Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus mainostaa pelejä Manner-Suomessa suomalaisille, mutta aiemmin yksityishenkilöt ovat voineet kiertää tätä lakia. Uuden arpajaislain myötä myös yksityishenkilöt voivat saada tuntuvat sakot Poliisihallitukselta.

Tämän säädöksen on arveltu iskevän etenkin Youtuben ja Twitchin kaltaisissa palveluissa kasinostriimaajiin, joilla voi olla useita tuhansia seuraajia per lähetys. 

Myös suomalaisiin suuntautuvaan verkkomainontaan puututtaisiin entistä hanakammin, etenkin jos nettikasinoyhtiöt käyttävät suomen kieltä tai suomalaisia viittauksia mainonnassaan.

Verkkopankkimaksujen rajoittaminen käytännössä lopettaisi nettikasinot ilman rekisteröitymistä, sillä niiden toiminta perustuu helppoihin tilisiirtoihin.

Eduskunnan odotetaan käsittelevän uusi arpajaislakihanke vielä tämän vuoden puolella. Lokakuun 5. päivä käydyssä lähetekeskustelussa asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, sivistysvaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto.

Kategoriat
Suomeksi

Eduskunta

Eduskunta eli Suomen parlamentti säätää Suomen lait ja päättää valtion talousarviosta. Eduskunta myös valvoo hallituksen toimintaa ja valitsee pääministerin. Valtioneuvoston on nautittava eduskunnan luottamusta.

Eduskunnan keskeinen asema maamme demokratiassa eli kansanvallassa on määritelty perustuslaissa. Sen toinen pykälä lausuu: "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta."

Kansa valitsee edustajat neljän vuoden välein järjestettävissä eduskuntavaaleissa. Edustajat valitaan 13 vaalipiiristä sekä yksi Ahvenanmaan maakunnasta. Äänten laskemiseen käytetään d'Hondtin menetelmää.

Suomen eduskunta nykymuodossaan syntyi vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa. Instituutio on pysynyt verrattain vakaana myös useiden kriisien läpi. Eduskunnan asema vahvistui entisestään vuonna 2000 voimaan tulleen uuden perustuslain myötä.

Eduskuntatyön näkyvin osa ovat täysistunnot, joissa edustajat kokoontuvat istuntosaliin keskustelemaan ja käsittelemään lakiesityksiä. Suuri osa edustajien työstä tapahtuu kuitenkin valiokunnissa.